Uuden vuoden alussa on mukava muistella joitain viime vuoden konkreettisia suojelusaavutuksia, joista kiittäminen koko suojelutiimiäni, vapaaehtoisten panosta ja kaikkia tukijoitamme.

Eduskuntavaalit ja niiden jälkeiset hallitusohjelmaneuvottelut ovat kerran neljään vuoteen tärkeä vaikuttamisen paikka monille toimijoille, niin myös WWF:lle. WWF sai hallitusohjelmaan paljon sisältöä. Haasteena on saada taantuman aikana hyville tavoitteille riittävä rahoitus.

WWF on saavuttanut 50-vuotisen taipaleensa aikana merkittävän aseman kansainvälisessä ympäristökentässä.  Järjestö on tänä aikana laajentanut toimintaansa uhanalaisten lajien suojelusta kestävien kulutusvalintojen ja ihmisten hyvinvoinnin edistämiseen. WWF on myös kasvattanut verkostoaan  yli sataan maahan, kaikille mantereille ja hankkinut seitsemän miljoonaa tukijaa.

WWF:n Metsäkampanjavuoden 2011 aikana kestävä metsänhoito eteni merkittävästi Suomessa. UPM sai ensimmäisenä uuden FSC (Forest Stewardship Council) -standardin mukaisen sertifikaatin Suomessa noin puolelle metsäalastaan. Lisäksi Metsähallitus uudisti vanhan metsätalouden ympäristöoppaansa ja valtion talousmetsien käsittely muuttuu kestävämmälle tasolle. Merkittäviä askelia suomalaisessa metsätaloudessa, joille jatkoa tuo uusi metsälainsäädäntö, jonka valmistelussa WWF on aktiivisesti mukana myös tänä vuonna.

Metsien suojelussa WWF:n Perintömetsäohjelma on saavuttanut jo yli 1000 hehtaarin pinta-alan – pieni eteläsuomalainen kansallispuisto on siis vapaaehtoisen suojelun alla. Merkittävää oli myös turvata Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO:n rahoitus valtion budjetissa.

Perinneympäristöjen – niittyjen, ketojen, kaskialueiden – ennallistamiseksi ja hoitamiseksi WWF järjesti jo toisena vuonna peräkkäin kymmenen talkooleiriä, jossa vapaaehtoiset talkoolaiset tekivät normaalityöpäiviä eri puolilla hienoimpia suomalaisia luontokohteita. Talkooleirien lukumäärä on kasvanut Suomen Kulttuurirahaston tuen ansiosta ja vapaaehtoisia on riittänyt hyvin kaikille kohteille.

Yksi WWF:n pitkään ajama tavoite saavutettiin keväällä 2011, kun hallintoneuvosto antoi asetuksen saimaannorpan keskeisten lisääntymisalueiden verkkokalastuskiellosta saimaannorpan kuuttien kannalta kriittiseen aikaan 15.4.-30.6. Hyvän lumitalven ansiosta myös saimaannorpan syntyneiden ja hengissä selvinneiden kuuttien määrä oli ilahduttavan korkea eli 52 yksilöä. Niinpä parin hyvän poikasvuoden ja verkkokalastuksen rajoittamisen ansiosta norppakanta Saimaalla kääntyi hienoiseen kasvuun.

Merikotkan suojeluhistorian toiseksi paras poikasmäärä,329 yksilöä, kertoo työmme tuottavan tulosta. Merikotkan näkeminen Itämerellä on kaikille luonnossa liikkujille entistä todennäköisempää. WWF:n merikotkatyöryhmä jatkaa aktiivisesti potentiaalisten uusien uhkatekijöiden kartoittamista ja minimoimista. Näistä keskeisimmät toimet ovat liittyneet tuulivoimarakentamiseen, jota ohjeistetaan asiantuntijoidemme avustuksella. Tavoitteena on, että Suomen rannikolle mahtuvat sekä merikotkat että uudet tuulivoimalat.

Suojelukeskusteluissa on vuosia jätetty huomiotta uhanalaiset ja kestämättömästi pyydystetyt kalakannat. Vuonna 2011 WWF päätti satsata kestävän kalastuksen, kotimaisten kalalajien käytön ja uhanalaisten kalalajien suojelun edistämiseen reilusti enemmän resursseja kuin aiemmin. WWF:n ansiosta kalavalintojen vastuullisuus on noussut viime vuosien aikana suomalaisten kuluttajien tietoisuuteen ja median merkittävän huomion kohteeksi.

Alkuvuodesta ilmestynyt kalaopas sai erittäin hyvän vastaanoton. WWF:n vaatimuksen mukaisesti pääosa suomalaisista sushi-ravintoloista on luopunut kokonaan tonnikalan käytöstä ja korvannut sen kestävästi pyydetyllä kotimaisella kalalla. Suomalaisen päivittäistavarakaupan keskusliikkeet ja lounasketjut ovat pidättäytyneet WWF:n kalaoppaan punaisen listan kala- ja äyriäislajeista. Lisäksi WWF:n vetoomuksen myötä vajaasti hyödynnetyt särkikalat ovat saapuneet julkisen sektorin ruokahuollon lounaslistoille.

Itämeren luonnonlohen asema nousi keskustelunaiheeksi loppusyksystä ja WWF toi selkeästi esille kuinka ristiriitaista kalastuspolitiikkaa Suomi noudattaa lohen suhteen. Lohen kalastusta kannattaisi pienentää merkittävästi ammattikalastajien, luonnonlohen ja myös vapaa-ajankalastajien pitkän tähtäimen (=kestävyyden) näkökulmasta. Kalat ja kalastus tulevat olemaan näkyvästi esillä myös tänä vuonna WWF:n työssä.

Rehevöitymisen vastainen työ Itämerellä on jatkunut pitkään ja WWF:n konkreettisten saavutusten määrä kasvaa vuosi vuodelta. WWF Suomen kosteikkoprojektissa on palautettu vesiensuojelun ja luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi kymmeniä kosteikkoja maatalousalueille. WWF:n aloitteesta kosteikkojen perustamiseen myönnettävä investointituki kolminkertaistettiin. WWF Suomi on toiminut esimerkkinä muiden Itämeren rantavaltioiden WWF toimistoille ja vastaavaa kosteikkotyötä ollaan aloittamassa muuallakin Itämeren valuma-alueella.

Yhteistyö MTK:n kanssa jatkui aktiivisena kestävien viljelykäytäntöjen edistämiseksi. Vuoden lopulla pisteenä i:n päälle saatiin WWF:n pitkään ajama fosfaattikieltopäätös kodin pesuaineissa. Kansainvälinen merenkulkujärjestö kielsi käsittelemättömien jätevesien päästämisen Itämereen siirtymäajalla.

Earth Hour tavoitti kansainvälisesti satoja miljoonia ihmisiä viestillä: ”Tunti ei riitä”. Tämä eri kuitenkaan auttanut Durbanin ilmastohuippukokouksessa, jossa WWF Suomikin oli taistelemassa kansainvälisen sopimuksen puolesta. Sopimuksen aikaansaaminen siirtyi tälle vuodelle.

WWF ei odota ja vaikuta pelkästään kansainvälisten sopimusten aikaansaamiseksi. Meillä on tavoitteena tuoda tavallisille ihmisille ja yrityksille konkreettisia neuvoja ja keinoja omien päästöjen vähentämiseksi. Edelleen huippusuosittu Green Office toimii yrityksille ja yksityiset ihmiset voivat esimerkiksi korjausremontteja suunnitellessaan saada WWF:n neuvoja  Remonttimestari ohjelman jaksoista.

Ympäristökasvatuksen WWF-lähettiläät ovat saaneet suuren suosion koulumaailmassa. Vajaan kolmenkymmenen koulutetun lähettilään pitämiä tunteja uhanalaisuudesta ja suomalaisesta luonnosta kuuli vuoden aikana noin 20 000 oppilasta. Uusia tulevia päättäjiä, virkamiehiä, duunareita, kotiäitejä ja maapallon luonnonvarojen kuluttajia, jotka saavat mielenkiintoisen tietopläjäyksen juuri heidän kouluasteelleen suunniteltuna. Alkuvuodesta julkaistu ”Luonto kutsuu seikkailuun” –opas vei valistusta yli 150 000 kotitalouteen.

WWF Suomen kansainvälisissä hankkeissa on saatu aikaan erittäin paljon käytännön tuloksia kaikissa kohdemaissamme Bhutanissa, Indonesiassa Borneon saarella, Nepalissa ja Tansaniassa Itä-Usambaralla. Erityisesti Suomenkin tukemana järjestetty Himalajan ilmastohuippukokous oli merkittävä osoitus siitä, kuinka alueellisesti voidaan ottaa tavoitteeksi ilmastonmuutokseen varautuminen niin, että huomioidaan luonto ja ihmiset. Huippukokouksen tavoitteena on suojella jopa yhdeksän miljoonaa hehtaaria metsiä Himalajan rinteillä ja turvata uhanalaisten lajien kuten tiikerin ja lumileopardin tulevaisuus.

Nepalissa päästiin ensimmäistä kertaa sarvikuonon suojeluhistoriassa tilanteeseen, jossa vuoden aikana ei tullut ilmi yhtään salametsästystapausta WWF:n vuosia jatkuneen suojelutyön ansiosta.

Himalajan alueen hankkeita tuki merkittävästi uudenlainen yhteistyömuoto Kapua-hankkeen kanssa. Kapuajien matka Himalajalle ja samalla WWF:n ja Väestöliiton yhteishankkeen tukeminen Nepalissa on sekä lisännyt tietoisuutta kehitysmaiden ongelmista Suomessa että osoittanut jälleen kerran, kuinka merkittävää aivan tavallisten suomalaisten vapaaehtoistyö on toiminnallemme.

Liity kummiksi ja tue työtämme myös jatkossa.

Jari Luukkonen

Avainsanat: Luonnonsuojelu, Vuosi 2011, WWF Suomi

Tämä artikkeli on julkaistu torstaina 12. tammikuuta 2012 kello 7.08 ja sen aiheena on WWF. Voit seurata tämän artikkelin vastauksia RSS 2.0 -virran avulla. Voit kirjoittaa vastauksen, tai lähettää seurantailmoituksen omalta sivustoltasi.