Raaka-aineiden hinnat ovat jälleen nousussa. WWF Brasilian mukaan soijapelto tuottaa nyt jopa kolminkertaisen tulon verrattuna keskiarvotilanteeseen. Kun maatalous on hyvä bisnes, niin muu maankäyttö saa väistyä traktoreiden tieltä. Näin siis normituotannossa, jossa ei huomioida ympäristö- tai sosiaalista vastuuta.

Brasilian soijan tuotanto on pääosin vielä normituotantoa. Lihan kulutuksen ja sitä kautta soijarehun kysynnän kasvaessa agribisnessektori käynnistää puskutraktorit ja Amazon rytisee.

Amazonin tuho on nopeinta karjan ja soijan kasvattamiseen keskittyneissä Mato Grosson ja Paran osavaltioissa. Brasilian avaruustutkimuskeskuksen mukaan metsäkato oli huhtikuussa 540 % laajempaa kuin maaliskuussa! Se tarkoittaa, että viime huhtikuussa Amazonia tuhottiin enemmän kuin koko viime vuotena yhteensä.

Näin katastrofaalisen vauhdin takaa löytyy tuo perinteinen markkinamekanismi, joka ohjaa tuhoamaan maapallon luontoa, ellei muita arvoja huomioida päätöksenteossa. Näiden muiden arvojen huomioiminen on juuri nyt vaakalaudalla Brasiliassa, kun maan parlamentti suunnittelee metsälain heikentämistä. Massiiviset tuhot voidaankin katsoa johtuvan paitsi pikavoittojen tavoittelusta myös aavistushakkuista poliitikkojen vihjatessa, että laittomat hakkuut eivät ole hetkeen rangaistavia.

Erityisen nopeaa metsäkato oli Sinopin osakunnassa, joka on erikoistunut nimenomaan soijan tuotantoon. Rehupeltoja laajennettiin vauhdilla sademetsiin. Brasilialaisesta soijasta tuotetaan myös Suomessa rehua kotimaisen lihan tuotantoon. Alkaako suomalaisen jauhelihan, grillimakkaran ja fileen tuoteketju siis vastahakatulta Amazonin raiviolta? Näin voidaan olettaa, elleivät tuottajat osoita vastuullisuuttaan uskottavasti.

Soijatuotannon ongelmana ei ole pelkästään metsäkato vaan myös savannimetsää Cerradoa tuhotaan surutta peltojen tieltä. Tästä monimuotoisesta ekosysteemistä on enää puolet jäljellä.

Video – Save the Cerrado

WWF Suomi tekee töitä, jotta Suomeen ei enää tuotaisi vastuuttomasti tuotettua soijaa vaan yritykset toteuttaisivat ympäristöpolitiikkansa käytännössä ja siirtyisivät käyttämään vain geneettisesti manipuloimatonta soijaa jonka tuottamiseksi ei ole hakattu arvokkaita metsiä tai rikottu ihmisoikeuksia.

Voit auttaa meitä työssä tiedustelemalla lihan jalostajilta ja kauppaketjuilta, ovatko heidän käyttämänsä ja myymänsä eläimet syöneet metsäkatosoijaa.

Julkaisimme pari viikkoa sitten lyhyen raportin suomalaisen kulutuksen ekologisesta jalanjäljestä tropiikin metsissä. Myös soijan kulutuksemme vaatima maa-ala laskettiin. Raportti löytyy täältä muiden Metsäaiheisten rapskojen joukosta. Kulutuksemme vaatimat maa-alat on havainnollistettu Google Mapsissa.

WWF Suomen Sademetsää lihatiskillä -raportti tarjoaa lisätietoa soijan tuotannon ongelmista ja keinoista, joilla yritykset ja päättäjät voivat minimoida tuotannon haitalliset vaikutukset. WWF UK julkaisi muuten eilen oman soijaraporttinsa joka löytyy täältä: http://www.wwf.org.uk/soyareport

Ruokailijoille on helppo sääntö tuon yritysten kontaktoinnin lisäksi: syö lisää kasviksia.

Sampsa Kiianmaa

Avainsanat: Amazon, Ekologinen jalanjälki, Kulutus, Liha, Metsä, Metsäkato, Metsät, Ruoka, Sademetsä, Soija, Tuotanto, Yritykset

Tämä artikkeli on julkaistu keskiviikkona 1. kesäkuuta 2011 kello 14.27 ja sen aiheena on WWF. Voit seurata tämän artikkelin vastauksia RSS 2.0 -virran avulla. Voit kirjoittaa vastauksen, tai lähettää seurantailmoituksen omalta sivustoltasi.